Lars Eliel Sonck (1870-1956) syntyi Kälviällä, missä hänen isänsä oli seurakunnan kappalaisena. Myöhemmin perhe muutti Ahvenanmaalle, missä Lars vietti lapsuutensa ja nuoruutensa.

Lars Sonckin arkkitehdin ura alkoi varsin merkittävästi, kun hän 23-vuotiaana voitti Turun Mikaelinkirkon suunnittelukilpailun 1894. Hän oli tuolloin valmistunut rakennusmestariksi Turun teollisuuskoulusta ja oli edelleen kirjoilla Helsingin Polyteknillisessä opistossa, josta hän sai arkkitehdin paperit samana vuonna. Kilpailuehdotus edusti goottilaistyyliä, mutta mukaan lomittui jo jugendiin viittaavia piirteitä. Noihin aikoihin jugendliike oli juuri muotoutumassa Euroopassa, ja kun Mikaelinkirkko oli lopullisesti valmis 1905, se edusti yksityiskohdiltaan jugendia. Näin kirkko osaltaan heijastelee myös jugendtyylin uusgoottilaista lähtökohtaa. 

Vuonna 1899 julistettiin Tampereen Johanneksenkirkon suunnittelukilpailu, jonka Sonck joulukuussa 1900 voitti ehdotuksellaan Eternitas. Rakennuksesta sukeutui aikansa merkittävin monumentti. Myös tämän ehdotuksen lähtökohdat ovat osittain kansainvälisiä. Ennen muuta siinä kuitenkin toteutui 1800-luvun lopun uudistusohjelman keskeinen periaate, nimittäin halu korostaa käsityöläismäisen alkuperäistä, viimeisteltyä laatua, tehdä rakennuksesta ainutkertainen, yksilöllinen luomus ja erottaa se mekaanisista sarjavalmisteista. Uusgoottilaiset tiilikirkot oli meilläkin - joskaan ei aivan yhtä usein kuin muualla - rakennettu kaavamaisten mallien mukaan. Niiden joukosta Tampereen kirkko erottuu mitä suurimmassa määrin omaksi yksilökseen. 

Romanttisessa jatkumossa Johanneksen kirkon maallinen vastapari on Helsingin Puhelinyhdistyksen talo, jonka Sonck piirsi vuonna 1903. Sen jälkeen nousi kuitenkin esiin uusia kehityspaineita, ja ammattitovereidensa tavoin Sonck siirtyi pittoreskin karkeasta kivenkäsittelystä selkeämpiin ehyisiin linjoihin, suoriin, symmetrisesti sommiteltuihin poikki- ja pystylinjoihin ja sileisiin ulkoseinäpintoihin. Hypoteekkipankin talo 1907 edustaa välivaihetta matkalla Pörssitaloon (kuvassa) 1910 ja sen jälleen ajankohtaistuneeseen klassisismiin. Sonckin kirkkoarkkitehtuurissa uutta suuntaa ilmentää sommittelultaan ankaran säännönmukainen Helsingin Kallion kirkko (1909-12), joka pinnaltaan on kuitenkin edelleen rustiikkaa. 

Sonck on suunnitellut myös mm. tasavallan presidentin nykyisen kesäasunnon Kultarannan sekä Jean Sibeliuksen Ainolan. Tarinan mukaan hän oli myös osallinen Tukholman kaupungintalon suunnittelussa...

Det var så att arkitekten Ragnar Östberg inte kunde komma på hur han skulle få smäcker och fin avslutning på tornet. Efter att Sonck och Östberg hade varit på en gemensam konferens i Helsingfors gjorde de sällskap på båten.Sonck skulle till Åland och Östberg till Stockholm.Under resan berättade Östberg om sina problem med Stadshustornet. Sonck tog fram ett tomt cigarettpaket och gjorde en skiss. Östberg stoppade det i fickan och de sade farväl till varandra. Efter en tid tog Östberg fram skissen och tyckte uppenbarligen att förslaget var bra. Så därför kan man säga att Sonck var delaktig i planeringen av Stockholms Stadshus.

Arkkitehti Lars Sonckin elämää varjosti 1950-luvulta asti sairauskohtauksen aiheuttama vamma, joka sitoi hänet vuoteeseen viimeisten elinvuosien ajaksi. Lars Sonck kuoli Helsingissä vuoden 1956 maaliskuussa 85 vuoden ikäisenä.

Takaisin